Eleitä
Se kuuluisa sylkäisy
Kaikki alpakat eivät välttämättä sylje, mutta halutessaan pystyvät sen tekemään. Alpakka osoittaa sillä suurta ärtymystä, pelkoa tai dominanssia. Orhi alpakat patsastelevat ja askeltavat toistensa editse uhkaavina ja sylkevät. Sekä orhit että emät sylkevät osoittaessaan dominointia ruokapaikalla. Emät sylkevät toisten emien vasoja jotka pyrkivät niiden maidolle. Joskus "ammus" koostuu vain ilmasta ja syljestä ja sylkemisen äänestä kun taas joskus mahahappojen kuorruttamasta vihreästä heinäseoksesta tai kaikesta siltä väliltä. Pääosin alpakat sylkevät toisiaan ja satunnaisesti ihminen joutuu tulilinjalle. Alpakat eivät niinkään tahallaan sylje ihmistä, mutta kuten ihimisissä, on alpakkapersoonissakin eroja. Jos alpakka sylkee perättäin useamman kerran on alpakan oma suu niin hapan että se jättää suun auki ja lurpottaa alahuultaan "tuulettaakseen" suutaan.

Bernardo demonstroi sylkyottelun jälkeistä suun "tuulettamista"
Makuuasento
Normaali oleskelu ja makuuasento (engl. cushing). Alpakka usein nukkuu tässä asennossa ja märehtii tässä asennossa. Sama asento on myös emien astutusasento.

Kaneli ja yhden päivän vanha Bernardo cushing- asennossa
Syvät unet
Alpakat usein nukkuvat syvää unta pää eteenpäin maahan laitettuna. Pää saattaa kellahdella puolelta toiselle nopeassakin tahdissa. Jotkut alpakat nukkuvat myöskin joskus kyljellään pitkänä pötkönä, mutta harvemmin.

Carlos -pojan tuhdit torkut
Aurinkokylpy
Meillä ei ole mitään hätänä, otetaan porukalla auringon lämpö ja D-vitamiinit talteen. Hyvin suosittu ajanviettotapa lämpöisessä kesäauringossa. Maha alpakalla on usein kohtisuorassa aurinkoon.
Iita nauttii kesän auringosta
Älä tule niin liki
Vasemmanpuoleinen alpakka kertoo toisen tulleen sitä liian lähelle. Jollei kaveri mene loitommaksi saattaa toinen kertoa asian sille seuraavaksi kovemmin keinoin.

Nella ei halua laumahierarkiassa alempiarvoisemman Iitan tulevan juuri nyt niin lähelle.
Alpakalla on kuuma
Alpakka makoilee etujalat eteen ojennettuina ja takajalat jännästi kulmittain könköllään niin että ilma pääsee mahan alle. Tässä Cassiopeia esittää että on lämmin eli vain toinen etujalka suorana. Toki muutenkin voidaan välillä oleskella jalka suorana.

Alpakalla on kylmä
Alpakka saattaa olla silloin "kyykkyasennossa" eli cushing asennossa tai seisoa ja täristä. Korvia kokeillessa voi huomata niiden olevan kylmät. Silloin tarvitaan lämpöisempää sisätilaa tai takkia päälle ja kaulaliinaa kaulaan ja ehdottomasti lämmintä vettä juotavaksi. -7 astetta celsiusta voi olla hyvin vaarallinen vastakeritylle alpakalle.
Uhkaava alpakka
Nostetaan nenää ylös kohti uhattavaa kaveria.
Alistuva alpakka
Nostetaan häntä selänpäälle kaarelle kertoen kaverille että olen sinua alempi, älä hermostu. Sama asento on usein pienellä vasalla kun se pyrkii imemään maitoa emältä, jolloin emä vielä haistaa vasan takapuolta varmistaakseen että vasa on sen oma.

Tässä Harmonía nöyristelee vanhempaa Dianaa.
Valpas alpakka
Ryhti korkeana, korvat pystyssä ja hyvin valppaan näköinen.
Harmistunut alpakka
Usein alahuuli lyhyempänä kuin ylähuuli.
Järkyttynyt alpakka
Kun alpakka tuntee tulleensa hyvin epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi joko toisen alpakan tai ihmisen toimesta, se osoittaa harmistusta ja järkytystä. Ilme on kuin "alaleuka menisi sijoiltaan". Alpakka on selvästi loukatun näköinen ja lerputtaa alahuultaan pitkänä alas ja toiset tekevät leualla edestakaisia liikkeitä ihan kuin leuka olisi sijoiltaan. Pahin järkytys on ohi kun tämä maneeri loppuu.
Varoittava alpakka
Lauman vartija, tai se joka ensimmäisenä huomaa vaaran, varoittaa siitä muita nousemalla hyvin ryhdikkääksi ja korkeaksi, katsomalla suuntaan mistä mahdollinen uhka tulee ja päästämällä hyvin kimakan varoitusäänen joka kantaa kauas. Lauma kerääntyy yhteen ja arvioi vaaran laadun.
Pattitilanne tai tasapeli
Kaksi alpakkaa seisoo tiukasti, liikahtamatta ja jäykästi hyvin lähellä toisiaan korvat luimuun painettuina, niska korkealla, pää ylöspäin osoittaen ja häntä ylös ja taaksepäin sojottaen uhmakkaasti. Tämä asento ja ilmaisu on tyypillistä kahdelle lauman arvoasteikossa hyvin samalla tasolla olevalle alpakalle ja johtuu siitä ettei toinen ole reagoinut väistämiselkeillä toisen osoitettua dominoivia elkeitä. Jos kumpikaan ei lähde pois, tai laske päätään, johtaa se yleensä sylkemiseen, toisen päälle hyppimiseen, kaulapainiin tai muuhun mittelöön pattitilanteen ratkaisemiseksi.
Poikien paini ja aikuisten orien tappelu
Pojat painivat. Jo muutaman päivän ikäisenä pienet poikavasat aloittavat leikkimisen jahtaamalla kavereita, painimalla ja kavereitaan jaloista puremalla. Tytöt selvästi eivät ole innokkaita painiin vaan, usein kipittävät karkuun korvat luimussa ja lopulta hermostuessaan yrittävät karkottaa innokkaan pienen painijapojan vienosti sylkemällä.
Yleisimpiä painiotteita ovat: Kaulapaini, kiedotaan kaulat solmuun ja mitellään voimia pystypainilla.
Polvien purenta, eli purraan kaveria polvista ja yritetään saada kaveri polvilleen ja sitä kautta maahan makaamaan.
"Kaverin kaula maahan" paini, eli yritetään rynniä kaverin maassaolevan kaulan päälle makaamaan.
Painia ja taistelua sitten voidaan säestää erilaisilla taisteluäänillä kirkunoilla ja rääkymisillä ja yllättävän paljon lintuja muistuttavilla liverryksillä.

Kuvassa Bitti ja Dario esittävät polvien purentaa ja sylipainia.

|